Pääkirjoitus
Suomalaisissa musikaaliarvosteluissa lymyää yhä haiseva asenne. Se syntyy siten, että kriitikko katsoo esitystä nenänvarttaan pitkin ja toisesta sieraimesta turskahtaa ulos sana “kallista” ja toisesta “halpaa”. Eli hengityksen kaltaisella luontevuudella arvostelija päivittelee esityksen tuotantokustannusten määrää ja vähättelee sillä aikaansaatua sisältöä. Näin syntyy musiikkiteatterista kirjoittamisen traditionaalinen kaava.
Kyse ei ole pelkästään kansallisesta ilmiöstä. Ohjaajaguru Frank Castorfin johtama Volksbühne [...]
Artikkelit
”Uusi esittäminen ei hamua yleisöä vaan etsii ystäviä, niitä, jotka jakavat saman tavoitteen kuin esitykset itse; yhdessä tapahtuvan muutoksen, kokeilun halun.”
Professori Esa Kirkkopelto listaa 25 havaintoa ja päätelmää uudesta teatterista.
Vakiot
Ensimmäinen kausi teatterinjohtajuutta Lappeenrannassa jotakuinkin takana. Mitä jäi käteen, jos mitään?
No ainakin se yllätys, että tämä johtamisen homma on ainakin toistaiseksi ollut todella hauskaa ja antoisaa. Varmasti mukana on ollut uutuudenviehätystä puolin ja toisin, mutta silti. Jos kyse on pelkästä kuherruskuukaudesta, se on ollut pitkä. Sata päivää tuli ja meni, mutta muutoksen tuuli se vain [...]
Arviot
Kjell Westön ja Kari Heiskasen Missä kuljimme kerran Helsingin Kaupunginteatterissa.
